Tanska – Evaluointineuvontapalvelut – Evaluation of Danish Support for Climate Change Adaptation

Vuosina 2019-2025 Tanskan ulkoasiainministeriön arviointiosasto (LEARNING) tilaisi arvioinnin Tanskan tukea ilmastoadaptatiiviselle kehittämiselle, erityisesti paikallisesti johtamaa soveltamista (LLA) ja reilua yhteistyötä. Arviointi on pääasiassa muodostavaa ja painottaa vuodesta 2019 alkaen Tanskan kehitysyhteistyöbudjetissa huomattavasti lisääntyneen varojen jakamista ilmastoadaptatiiviselle kehittämiselle. Viimeksi Tanskan tuen ilmastoadaptatiiviselle kehittämiselle arvioitiin 2020, ja se kattoi vuosien 2008-2018. Yleisesti ottaen se havaittiin, että Tanskan tuessa ilmastoadaptatiiviselle kehittämiselle ei ollut riittävästi painotusta poliittisiin konteksteihin ja virtaheijastamiseen, ja ilmastoadaptatiivisen kehittämisen mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtäminen ja arviointi oli riittämätöntä, osittain vähäisten partnerien kykyjen ja vaihtelevien poliittisten tuen tasojen vuoksi. Tämä heikensi ja monimutkaisti yrityksiä virtaheijastaa ilmastoadaptatiivista kehittämistä jatkuvien kehitysyhteistyöohjelmien kautta ja/tai osallistua suoraan ilmastoadaptatiivisiin projekteihin. Vuonna 2020 tehtyjen arviointien suositukset sisältävät useita ehdotettuja toimenpiteitä, jotka yhdessä Danidan johtajan vastauksien kanssa tarjosivat suunnitelman tarkoitetuista toimista, jotka oli tarkoitus aloittaa arvioinnin jälkeen. Näiden tarkoitusten toteutuminen arvioidaan tulevassa arvioinnissa. Vuodesta 2018 lähtien Tanskan tuen kehittämiselle ilmastoadaptatiivisille kehittämiselle kehittyä. Se on sisältänyt vuonna 2019 Tanskan ilmastoasiamiehen nimittämisen, pitkän aikavälin strategian globaaleille ilmastoyrityksille ”Vihreä ja kestävä maailma”, jonka Tanskan hallitus julkaisi lokakuussa 2020, vihreiden etulinjan lähetystöjen perustamisen valittuihin Tanskan lähetystöihin sekä Vihreän diplomatian ja ilmasto-osaston (GDK, myöhemmin KLIMA) perustamisen. Lisäksi Tanskan kehitysyhteistyöstrategia 2021-25, ”Maailma, jota me jakamme” (julkaistu kesäkuussa 2021), painotti voimakkaasti ilmasto-, luonto- ja ympäristötaistelua. Vuoden 2022 kehitysyhteistyö- ja globaali ilmasto- ja energiapoliittisen ministerin nimittäminen sekä KLIMA-ministeriön perustaminen kansainvälisellä osastolla samana vuonna ilmaistiin poliittinen sitoutuminen edistää toimintaa ilmastoon. Vuosina 2019-2025 Tanskan ilmastofinanssien kehittämiselle kehittymismaille on ollut merkittävä kasvua. Ilmastoadaptatiivisen kehittämisen tuen sitoumus kasvoi yli 3 miljardiin Tanskan kruunua vuonna 2025 ja oli yli 9 miljardia Tanskan kruunua vuosina 2019-2024. Suuri siirtymä tapahtui vuonna 2022, kun uusi Tanskan hallitus päätti varata 25% kehitysyhteistyöbudjetista ilmastoon, ja siitä 60% ilmastoadaptatiiviselle kehittämiselle. Se kasvoi edelleen seuraavina vuosina 30% ilmastoon, edelleen 60% varattu soveltamiseen. Ilmastoadaptatiivisen kehittämisen aihepiirin merkityksen ja Tanskan tuen merkittävän kehittymisen vuodesta 2018 lähtien huomioon ottaen, on ajankohtaista tarkastella uudelleen ilmastoadaptatiivisen kehittämisen aihepiiri arviointinäkökulmasta, tarkastelemalla Tanskan ilmastoadaptatiivista kehittämistä vuosina 2019-2025. Valintojen toimintatavat (esimerkiksi moni- tai kaksipuoliset toiminnat, globaalin rahastojen mekanismit) ja kumppanit (välittäjät, kansalliset hallitukset, paikalliset yhteisöt) arvioidaan, jotta arvioidaan tuettujen toimintojen tehokkuutta ja kestävyyttä. Tavoitteena on ottaa huomioon ilmastoadaptatiivisen kehittämisen soveltamisen suunnittelua ja menestystä yhteiskunnallisiin prosesseihin, perusteltuna vahvojen synergioiden ilmastoadaptatiivisten investointien ja kehitysyhteistyöagendan välillä. Arviointi painottaa erityisesti paikallisesti johtamaa soveltamista, reilua yhteistyötä ja tehostamista kansallisia järjestelmiä ilmastoadaptatiivisen kehittämisen rahoitukseen ja hallintaan. Painopiste on odotettavaa kansallisen tasolla tehtävissä strategisissa päätöksissä (esimerkiksi UNFCCC-prosesseista, kansallisista kehityssuunnitelmista ja strategioista, NDC:sta ja NAP:sta) ja sisältää eri toimeenpanevien toimijoiden (kansallisella, kansainvälisellä ja paikallisella tasolla) roolia sekä toimintamalleja ilmastoadaptatiivisen kehittämisen rahoittamisessa kehittyvissä maissa. Tavoitteena on tunnistaa ja kuvata toimintarakenteita ilmastoadaptatiivisen kehittämisen toimijoiden ja osapuolten välisille kumppanuuksille, eniten Afrikassa