Belgia – Yhteiskuntatutkimuspalvelut – OPEN PROCEDURE VOOR STUDIE NAAR DE PERSONEN VAN WIE NA AFLOOP VAN HUN WERKLOOSHEIDSUITKERING GEEN SOCIO-ECONOMISCHE POSITIE MEER GEVONDEN WORDT

Rajoitettu työkyvyttömyyseläke-ajanjakso johtaa vuodesta 2026 alkaen merkittäviin uloskäynteihin työkyvyttömyysvakuutuksesta. Osan koskettamien henkilöiden yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta voidaan selvittää hallinnollisten tietojen avulla: työ, toinen sosiaaliturvamaksu, sairaus/vammaisuus, sosiaalinen apu CPAS:n kautta tai vammaisille myönnetty apu. Toisen ryhmän henkilöiden tilanne jää kuitenkin epäselväksi sen jälkeen, kun oikeus päättyy. Nämä henkilöt katoavat tavallisesta hallinnollisesta seurannasta. Hallinnollisen kulkun puuttuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että näillä henkilöillä ei ole elantonsa. Mahdollisia selityksiä ovat muun muassa henkilön tai talouden oma työansiot, omaisuus tai säästöt, koulutus tai ohjaus, ulkomaahan lähtö, CPAS:n hylätty hakemus, oikeuksien käyttöönottamatta jättäminen tai ansiot/aktiviteetit, joita ei voida tunnistaa käytettävissä olevista lähteistä. Se, että henkilö ei enää näy klassisissa apujaksoissa, ei välttämättä tarkoita, että hän on elantonsa varassa. Mahdollisia selityksiä ovat muun muassa: - henkilön oma työansiot; - talouden muiden jäsenien ansiot, joiden ansiot eivät oikeuta integrointitulon; - väliaikaiset tai epävarmat ansiot; - säästöjen, kiinteistöomaisuuden tai muiden elantonsa omistaminen; - ulkomaahan lähtö; - kiinteää asuinpaikkaa ei ole; - CPAS:n hylätty hakemus; - tai oikeuksien hakematta jättäminen, joihin henkilö voisi mahdollisesti oikeuttaa. Tutkimus täytyy tarkastella tämän ryhmän laajuutta, profiilia, todellisia elantonsa, yhteiskunnallista vaikutusta ja ajan mittaan kehittymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöihin, jotka osoittavat CPAS:lle ilman integrointitulon saamista, mahdolliseen viivästyneeseen sosiaalisen apun saamiseen ja henkilöihin, jotka jäävät näkymättömiksi jopa lisätiedon yhdistämisen ja kenttätyön jälkeen. Tutkimus ei ole yleinen syy-seurausarviointi uudistuksesta, mutta sisältää, kun mahdollista, rajoitetun vertailun merkittävistä yhteiskunnallisista indikaattoreista ennen ja jälkeen työkyvyttömyyseläkkeiden menettämisen. Tutkimuksen tulee lopulta vastaa neljään kysymykseen: 1. Kuka katoaa tunnetuista hallinnollisista järjestelmistä työkyvyttömyyseläkkeiden päätyttyä? 2. Miksi nämä henkilöt eivät enää näy? 3. Mistä todellisista elantonsa he todellisuudessa käyttävät? 4. Onko kyseessä väliaikainen katoaminen vai muodostuuko ryhmä, joka jää pitkällä aikavälillä työkyvyttömyyseläkkeiden ulkopuolelle, sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisen integroinnin ulkopuolelle? Hallinnollisten tietojen yhdistämisen, kohdennetun kyselyn ja pitkäaikaisen seurannan yhdistelmä pitää mahdollistaa näiden kysymysten vastaaminen luotettavasti.