Saksa – Insinööripalvelut – Sammelkläranlage des Abwasserzweckverbands Kläranlage Kirnautal in Rosenberg - Objektplanung Ingenieurbauwerke / Fachplanung TA / Gebäudeplanung

Neljä nykyisin toimivaa pienempää jätevesilaitosta Rosenbergissa, Altheimissa (Walldürn), Hohenstadt-Eubigheimissa sekä Schillingstadtissa (Ahorn) ovat erilaisessa, osin korjattavaa tilassa. Tulevaisuudessa tehtävien vesioikeuksien uudistamisen vuoksi paikalliset maakuntahallitukset ehdottivat keskittämisen mahdollisuuksien tutkimista. Rakennemuutosten tutkimuksessa tutkittiin useita vaihtoehtoja neljän paikan jätevesien uudelleenjärjestelyyn. Vaihtoehto 3, jossa joen siirto yhdistää Altheimin, Hohenstadt-Eubigheimin ja Schillingstadtin jätevesilaitokset Rosenbergin jätevesilaitokseen, osoittautui taloudellisesti ja ei-rahallisten kriteerien mukaan edullisimmaksi vaihtoehtoksi. Tarvittavat muutostyöt ja laajennukset (osuus 1, rakennemuutosten tutkimus Rosenbergin kunnan tulevasta jätevesien käsittelystä, sivu 143):

[1] Sadeylijärjestelmä: Järjestelmän laajennustarve määritellään nykyisin ja osoittaa laajennustarvetta.

[2] Tuloalue (soraansamiskone): Tuloalue (kanava) sisältäen soransamiskoneen on laajennettava lisääntyneelle vesimäärälle sekoitusveden tulossa (QM = 90,5 l/s).

[3] Sievi (rakennus): Sievi sisältäen kanavan ja hätäohitus on laajennettava lisääntyneelle vesimäärälle sekoitusveden tulossa (QM = 90,5 l/s).

[4] Hiekka- ja rasvansamiskone: Nykyinen pyöreä hiekkansamiskone on korvattava ilmaistulla hiekka- ja rasvansamiskoneella, joka on myös mitattava sekoitusveden tulolle QM = 90,5 l/s. Uusi hiekka- ja rasvansamiskone on sijoitettava sievirakennuksen eteen.

[5] Aktivoimiskone: 5 800 EWCSB:n kuormitukselle on tarvittava aktivoimiskoneen tilavuus noin VBB = 2 650 m³ TS-pitoisuudella TSBB = 3,4 g/l samanaikaisen aeroobisen liuoksen stabilisaatiolle. Vertailussa nykyisen aktivoimiskoneen tilavuuteen (VBB,IST = 380 m³) on laajennettava noin 2 300 m³. Suhteellisen suuri virhetilavuus johtuu siitä, että jätevesilaitos on nykyisin suunniteltu vain samanaikaiselle aeroobiselle osastabilisaatiolle, aeroobisen jälkistabilisaatiolla ilmaistussa liuoksen varastossa. Suositellaan rakentamaan aktivoimiskone kahdessa rakennusvaiheessa ja purkamalla nykyinen yhdyskone. Mahdollisia ovat kolme aktivoimiskonetta mitoilla (LxPxK) 11 m x 18 m x 4,5 m (Vges = 2 673 m³). Näin olisi kolmen katuvaran huoltotöihin ja tarkastuksiin. Aktivoimiskoneiden tulo- ja poistumisalueille on rakennettava jakelurakennelmia.

[6] Ilmansyöttöasema: Intermittentissä denitrifikaatiossa ja ilmansyöttösuunnassa hD = 4,50 m lasketaan tarvittava ilmamäärä noin QL,N = 150 – 1 350 m³/h. Ilmansyöttöasema on soviteltava vastaavasti.

[7] Jälkikäsittelykone: Kolme suorakulmaista jälkikäsittelykonetta mitoilla (LxPxK) 4,5 m x 23 m x 4,0 m (Vges = 1 242 m³) on rakennettava (myöhemmissä suunnitelmissa myös pyöreänä). Näin olisi kolmen katuvaran huoltotöihin ja tarkastuksiin. Jälkikäsittelykoneeseen on liittämättä palautussora- ja ylimääräisen soran pumpausasema. Palautussorapumput on suunniteltava palautussuhteella RV = 1,0 (DWA-A 131, 2016) maksimisekoitusveden tulolle QM = 90,5 l/s. Investointikustannukset: Jätevesilaitokset: Yhteiskustannukset noin 10 miljoonaa € brutto.